Eihän tämä tuohon muuttoon liity, mutta hauskaa oli kuitenkin. 70 000 tons of metal risteily Fort Laurendalesta Jamaicalle ja tietysti takaisin. 3000 "metallipäätä" ja 60 bändiä soittamassa, siinä yleiskatsaus.
20.1 aamulla lähtö Helsinki-Vantaalta kohti Pariisia (ehti siihä aamuoluenkin ottamaan),
Degaullen kentä oli yhtä sekava kuin ennenkin, mutta ehti yhden välioluen kiireesti ottamaan ja kiireellä koneeseen Kohti Atlantaa. 9 tuntia 50 minuuttia, siinä ehtii paikat puutumaan.
Atlantassa ei ollut enää niin kiire, Ehti rauhassa kenttäbaarissa oluen ottamaan.
Kysyivät muuten papereita baarissa. Tuli todella nuorekas olo, viimeksi taisi olla n. 20 vuotta edellisestä kerrasta.
Sitten taas koneeseen ja kohti Fort Laurendalea. Perille olin n. klo 18 ja lämmintähän oli n. 19 asetta, shortsit jalkaan ja kohti hotellia.
Hotellilla oli jo paljon risteilyporukkaa, joten äkkiä suihkuun ja baariin.
21.1 Ei jaksanut illalla pitkään ja orastava päänsärkykin oli, joten klo 8 aamusta hotellin rantabaariin ja nestemmäinen aamupala joka jatkui lounaalla jne.
Klo 14 olikin beachpartyt Riptide hotellin rantabaarin alueella, siellä taisi olla se n. 800 ilmoittautunutta eli baarinhenkilökunnalla oli kiirettä.
Erilaisia alkoholijuomia oli taas tarjolla monesta eri maasta, itsekkin toin 3 erilaista, salmiakkikoskenkorvaa jaksavat aina hämmästellä ulkomailla.
Ilta jatkui jonnekkin asti, en muista....
22.1 Suu kuiva ja päätä särkee.
Taksia jonottamaan laivalle pitäisi päästä. Ja päästiinhän satamaan, mutta jono on PITKÄ. Jenkeissä nuo tarkistukset on satamassakin tarkkoja, n. 2,5 tuntia meni jonossa, Äkkiä suihkuun, syömään ja baariin Ja odottamaan ensimmästä bändiä.
23.1 Baarissa ja bändejä kuuntelemassa ja tapaamassa muita "metallipäitä". Niin joo välistä tuli nukutuakin, tästä muistutuksena älä ikinä sammu aurinkokannelle ilman aurinkorasvaa.
24.1 Maihin Jamaicalle Ocho Rios ja margaritaville oli kohteena. Musiikkia ja margaritoja. Illemmalla takaisin laivaan ja lisää bändejä ja olutta.
25.1 Sama rumba jatkuu, paitsi olutta ei enää jaksanut GT päivä. Yhteenvetona 124 pulloa olutta + muut.
26.1 Kotiinlähtöpäivä, ei saa nukuttuakaan joten ulos laivasta jonottamaan tulliin.
Taksilla Fort laurendalen kentälle odottamaan konetta, 8 tuntia on muuten pitkä aika noin pienellä kentällä.
Taas koneenvaihto Atlantassa, josta kohti Pariisia.
Degaullen kenttä ei taaskaan pettänyt odotuksia, hidasta ja sekavaa. Tunti 10 minuuttia ei riittänyt koneenvaihtoajaksi joten joutui odottamaan seuraavaa 3 tunnin päätä lähtevää konetta. Piti kiireellä etsiä yleisöpuhelinkin jostain ( oma puhelin oli matkatavaroissa) ja soittaa lastenhoitajalle, etten pääse ajoissa.
Vihdoinkin suomessa ja matkatavaroita etsimään. No eivät tulleet olivat jossain Degaullen kentällä.
Taksilla hakemaan auto ja tytöt hoidosta. Osasipa olla iso ikävä niitä.
Siinäpä sitä oli "rentoutusohjelma". Vieläkin on parinpäivänpäästä väsynyt olo, toisaalta tekihän se hyvää päästä arjesta eroon.
Matkatavaratkin tulivat eilen kotiinkuljetuksella.
Huhtikuussa pitäisi lähteä Thaimaahan viikoksi asunnonetsintään. En kyllä tiedä haluanko olla taas viikkoa ilman tyttöjä vai otanko mukaan. Nyt juuri tuntuu etten haluaisi jättää päiväksikään.
Maanantaina tytöillä on vielä pehepäivähoidosta tarhaan muutto. Caireen sai uuden tarharepun ja piti reppua koko illan selässä, syödessäkin ja reppu piti saada sänkyynkin mukaan.
Tuntuu tuo euron kurssi vaan putoavan kokoajan bathiin nähden. Toivottavasti ei paljon enempää putoa, muuten pitää jo harkita Cambodzaa tms.
Tämmöinen raapustus tälläkertaa. Katsotaan mitä seuraavaksi.
