Blogi loppuu

Täällä olemme kohta kuukaude olleet Thaimaan lämmössä. Lopetan blogini tähän sitä on yritetty käyttää minua vastaan oikeudessa, joten en julkaise asioitani tai tekemisiäni enää julkisesti.

ko phangan- koh samui

Täällä ollaan koh Samuilla, kello on 19.30 ja lämmintä on 29 asttetta ei pääse kylmä yllättämään. Viikko meni phanganilla, yllätys oli hotellin ylivirallinen toiminta, passikin piti jättää vastaanottoon selvisi että full moon bileiden aikana porukka oli sikaillut liikaa hotellissa siksi passin jättäminen.
Phanganilla mentiin budjetissa 1000bathia päivä.
Saaresta ei isompaa mainittavaa, käveltiin leikkipuistoon tai rantaan päivittäin, pidempiin matkoihin ei olisi budjetti riittänyt.
Thong salan leikkipuisto ei kaksinen ollut, mutta kelpasi tytöille hyvin ja vieressä olevat kuntoilulaitteet kävivät myös leikkipaikasta.
Phanganilta siirryttiin laivalla Samuille, hotellilta varattuna taksi ja laivakyyti oli 700 bathia olisimme säästäneet n. 200 bathia jos olisimme ostaneetmatkan suoraan satamasta.
Laivamatka kesti n. puoli tuntia ja merenkäynti oli kova Luonnotar oksensi kaksi kertaa matkalla.
Satamasta pikkubussilla hotellille ja etsimään rahanvaihtopistettä joka löytyikin n. 1,5 Kilometrin kävelyn jälkeen Lamain pääkadulta.
Vielä olisi viisi päivää Samuilla sain tänään varattua lennot Bangkokkiin ja kuljetuksen Surat Thanin lentokentällä lento ja kuljetukset sitä kautta ovat 4000 bathia halvemmat kuin jos lentäisi Samuilta suoraan. Tämä johtuu siitä, että bangkok airwaysillä on yksinoikeus Samuin kenttään ja sinne ei halpayhtiöt pääse.
Juodutaan pidempään matkaamaan, mutta säästetään rahaa.
Air Asia tai Lion air ovat halpoja yhtiöitä, jos yksin lentää halvimmillaan pääsee 1040 bathilla Surat Thanista Bangkokiin lisäksi tulee siirtymä laiva/ bussi Samuilta 500 bathia.
Samuilla ollaan suurimmaksi osaksi kävelty ja ihmetelty sekä pyöritty central festivalissa ja sen leikkipaikalla tosin matkat sinne ja takaisin on 300-400 päivässä, ihan ei olla budjetissa pysytty.
Kävimme kerran burger kingissä kun sattui isompi sadekuuro kohdalle. Halpamatkaajille se ei kyllä sovi, meidän ruokailuun meni 550 bathia. No tulipa taas todettua, että paikallinen ruoka on maukkaampaa kuin tuo roskaruoka.
Tämän päivän ohjelmana oli käärmeen metsästäminen bungalovin läheltä, ei löytynyt kun olin saanut tytöt pidemmälle. Katsotaan jos huomenna löytyy, joku sanoi ettei täällä ole myrkyllisiä käärmeitä. Pitää varmaan googlettaa.
Esi viikolla lisää ilta olut ja nukkumaan.

Harjoituslatkalla Thaimaassa

Eli tällähetkellä makoilen riippukeinussa Koh Panganilla. Alunperin piti olla usassa, mutta sattuneesta syystä ei sinne päästy.
Lähdimme 9.9 ilma oli kohuullinen ja tytöt innoissaan juna- ja lentokonematkasta. Melko hyvin toimii jo tuo uusi lentokenttäjuna, vielä kun saavat aseman pysäkin viimeisteltyä.
Lentokin meni hyvin, ylenensä iltalento meneekin, kun tytöt nukkuvat suurimman osan lennosta.
Perillä olikin sitten immigrationissa ohjelmaa, oli taas säännöt muuttunut ja saapumiskorttiin piti saada osoite/hotellin nimi ja puhelin numero, no piti netistä sitten etsiä nekin tiedot ja takaisin jonoon. Onneksi lapsien kanssa pääsee lyhyempään jonoon.

Matkalaukku hihnalta ja etsimään bussia Bangkokin vanhalle kentälle. Helposti löytyi saapuvien kerroksessa ovien 2 ja 3 välissä niinkuin pitikin näytin lähtevän lennon liput bussikuskille ja kamat kyytiin, kuljetus on ilmainen. Reilu puolitoista tuntia bussissa istumista ja don muang kingin kentälle ihmettelemään. Nopea reilu tunnin lento Chiang Maihin ja taksi hotellille, olikin taas ilta ruokaa lähikuppilasta ja nukkumaan.

Viikko meni kävellessä vanhassa kaupungissa ja leikkipuistossa nopeasti. Kolme päivää oltiin ilman vessan lavuaaria, kun se tipahti ja hajosi lattialle, ei tuntunut ketään kiinostavan tulla uutta laittamaan.
Sitten taas lentokoneeseen ja puolentoistatunnin lento Surat Thaniin josta bussilla/lautalla Koh Panganille.
Chiang Mai on maineensa mukaan halpaa aluetta. 400 bathilla päivässä minä ja tytöt syötiin koko päivän ja pieni lavataksikyytikin mahtuu hintaan eli n. 10 Euroa päivässä, halvemmallakin selviäisi. Täällä phanangillakin selvitään budjetissa, mutta ei yhtä halvalla 700 bathia on mennyt päivässä 1euro= n.40 bathia.
Tosin asunnon vuokraaminen ei sopisi meidän budjettiin.
Mennään kohta rannalle kun tytötkin heräsi, aurinko paistaa klo. 10.15 On 28 astetta lämmintä.

LÄHENEE.

Kaikenlaista on tapahtunut. Työtkin loppui jo kesäkuussa ja sairaslomalla mennään. On miehessä useampi paikka rempallaan. Tämä vain välipäivityksenä. Ensikussa suurempi päivitys tilanteeseen. Stay tuned.......

Asunto hankittu

Viikko vierähti Thaimaassa nopeasti. Songkrania tuli juhlittua ja munkeilta hyvän onnen toivotuksia.
Asunto tuli löydetteyä n. 6-7 km päästä Pattayan keskustasta, uusi rakennus rauhallisella aluella. Talossa on uima-allas katolla. Vuokra on 8000bathia kuussa eli nykykurssilla n. 230€ kuussa. Sisältäen kaikki kalusteet. Takuuvuokra oli 2kk vuokra. (saa nähdä saako koskaan takaisin).

Lähistöllä on tuoretori ja iso kauppakeskus.
Tuoretori on se parempi ja halvempi vaihtoehto ruuanhakuun tai oikeastaan syöntiin. Annokset ovat siellä 40-100bathia ja taatusti tuoretta, vielä pitäisi oppia syömään kalaa.
Vielä pitäisi kulkuneuvo hankkia, niin olisi kaikki tarvittava.
Lokakuuta odotellessa.

Asuntoa katsomaan

Taas nytkähtää asiat eteenpäin. Kansainvälinen ajokortti on hankittu 36 €, sillä saa vuoden ajella ennenkuin pitää uusia/ vaihtaa Thai ajokorttiin.
Kansainvälinen kortti kannattaa hankkia vaikka jotkut väittävät, ettei tarvitse jos poliisit pysäyttävät tulee todennäköisesti sakko (ei aina). Pahemi on se jos joutuu onnettomuuteen ja ei ole virallista ajokorttia, tosin onnettomuuksissa farang (Thaimaalaiset kutsuvat ulkommlaisia) on useimmiten väärässa vaikka olisi oikeassa.
Huomenna on sitten lähtö viikoksi Thaimaaseen katsotaan löytyykö asunto.
Samalla pitää hieman juhliakkin songkran (vesijuhla) on menossa.
Siinäpä lyhyesti, myöhemmin lisää jos asunto löytyy.

70 000 tons of metal.

Ensiksi kiitoksia Lissulle ja Ritulle, että pääsin lomailemaan.

Eihän tämä tuohon muuttoon liity, mutta hauskaa oli kuitenkin. 70 000 tons of metal risteily Fort Laurendalesta Jamaicalle ja tietysti takaisin. 3000 "metallipäätä" ja 60 bändiä soittamassa, siinä yleiskatsaus.
20.1 aamulla lähtö Helsinki-Vantaalta kohti Pariisia (ehti siihä aamuoluenkin ottamaan),
 Degaullen kentä oli yhtä sekava kuin ennenkin, mutta ehti yhden välioluen kiireesti ottamaan ja kiireellä koneeseen Kohti Atlantaa. 9 tuntia 50 minuuttia, siinä ehtii paikat puutumaan.
Atlantassa ei ollut enää niin kiire, Ehti rauhassa kenttäbaarissa oluen ottamaan.
 Kysyivät muuten papereita baarissa. Tuli todella nuorekas olo, viimeksi taisi olla n. 20 vuotta edellisestä kerrasta.
 Sitten taas koneeseen ja kohti Fort Laurendalea. Perille olin n. klo 18 ja lämmintähän oli n. 19 asetta, shortsit jalkaan ja kohti hotellia.
Hotellilla oli jo paljon risteilyporukkaa, joten äkkiä suihkuun ja baariin.

21.1 Ei jaksanut illalla pitkään ja orastava päänsärkykin oli, joten klo 8 aamusta hotellin rantabaariin ja nestemmäinen aamupala joka jatkui lounaalla jne.
Klo 14 olikin beachpartyt Riptide hotellin rantabaarin alueella, siellä taisi olla se n. 800 ilmoittautunutta eli baarinhenkilökunnalla oli kiirettä.
Erilaisia alkoholijuomia oli taas tarjolla monesta eri maasta, itsekkin toin 3 erilaista, salmiakkikoskenkorvaa jaksavat aina hämmästellä ulkomailla.
Ilta jatkui jonnekkin asti, en muista....

22.1 Suu kuiva ja päätä särkee.
Taksia jonottamaan laivalle pitäisi päästä. Ja päästiinhän satamaan, mutta jono on PITKÄ. Jenkeissä nuo tarkistukset on satamassakin tarkkoja, n. 2,5 tuntia meni jonossa, Äkkiä suihkuun, syömään ja baariin Ja odottamaan ensimmästä bändiä.

23.1 Baarissa ja bändejä kuuntelemassa ja tapaamassa muita "metallipäitä". Niin joo välistä tuli nukutuakin, tästä muistutuksena älä ikinä sammu aurinkokannelle ilman aurinkorasvaa.

24.1 Maihin Jamaicalle Ocho Rios ja margaritaville oli kohteena. Musiikkia ja margaritoja. Illemmalla takaisin laivaan ja lisää bändejä ja olutta.

25.1 Sama rumba jatkuu, paitsi olutta ei enää jaksanut GT päivä. Yhteenvetona 124 pulloa olutta + muut.

26.1 Kotiinlähtöpäivä, ei saa nukuttuakaan joten ulos laivasta jonottamaan tulliin.
Taksilla Fort laurendalen kentälle odottamaan konetta, 8 tuntia on muuten pitkä aika noin pienellä kentällä.
Taas koneenvaihto Atlantassa, josta kohti Pariisia.
Degaullen kenttä ei taaskaan pettänyt odotuksia, hidasta ja sekavaa. Tunti 10 minuuttia ei riittänyt koneenvaihtoajaksi joten joutui odottamaan seuraavaa 3 tunnin päätä lähtevää konetta. Piti kiireellä etsiä yleisöpuhelinkin jostain ( oma puhelin oli matkatavaroissa) ja soittaa lastenhoitajalle, etten pääse ajoissa.
Vihdoinkin suomessa ja matkatavaroita etsimään. No eivät tulleet olivat jossain Degaullen kentällä.
Taksilla hakemaan auto ja tytöt hoidosta. Osasipa olla iso ikävä niitä.

Siinäpä sitä oli "rentoutusohjelma". Vieläkin on parinpäivänpäästä väsynyt olo, toisaalta tekihän se hyvää päästä arjesta eroon.
Matkatavaratkin tulivat eilen kotiinkuljetuksella.

Huhtikuussa pitäisi lähteä Thaimaahan viikoksi asunnonetsintään. En kyllä tiedä haluanko olla taas viikkoa ilman tyttöjä vai otanko mukaan. Nyt juuri tuntuu etten haluaisi jättää päiväksikään.
Maanantaina tytöillä on vielä pehepäivähoidosta tarhaan muutto. Caireen sai uuden tarharepun ja piti reppua koko illan selässä, syödessäkin ja reppu piti saada sänkyynkin mukaan.
Tuntuu tuo euron kurssi vaan putoavan kokoajan bathiin nähden. Toivottavasti ei paljon enempää putoa, muuten pitää jo harkita Cambodzaa tms.

Pari kuvaa Jamaicalta.

Tämmöinen raapustus tälläkertaa. Katsotaan mitä seuraavaksi.

Odottavan aika on pitkä.

Se vaihtui vuosi sitten, ei katsottu raketteja nukkuminen oli mukavempaa.

Tässä edelleen nettiä tutkitaan kovasti ja erilaisia viisumivaihtoehtoja, Syyskuussa pitäisi viimeistään viisumihakemukset tehdä.
 Ilmeisesti noilla pienemmillä lapsilla on löysemmät viisumikäytännöt, niin säästää rahaa viisumimaksuissa. Tätä tutkin vielä lisää.
 Kutenkin jos 90 päivän viisumin ottaa kerralla niin 60 päivän jälkeen pitäisi hakea 30 päivän jatko ja se maksaa 1900 batia n. 47€, jos ei tarvitse kuin itselle ottaa niin säästyy rahaa, ei tuo paljolta tunnu mutta Thaimaassa se on jo iso raha.

Maaliskuussa pitää viimeistään hakea green card ajokorttia, että pääsee huhtikuussa moottoripyörällä ajelemaan ympäri Pattayaa ja etsimään vuokra-asuntoja.

Itse pääsen viikoksi 70 000 tons of metal risteilylle tässäkussa joten saa hieman lepoa arjesta.
Palataan ensikuussa asiaan jos ei ihmeempiä ole tapahtunut. Niin joo 9 kuukautta enää.

Ps. meinasi unohtua otinpa tatuonnin joka kuvastaamm. muutosta Ganesha-jumala pohkeeseen ja muutostahan on tiedossa.